moc.s1725786190ucinu1725786190@akku1725786190j1725786190
Unicus konsultteja ja asiakkaita tukevat työvalmentajat varmistavat, että konsulttien työympäristöt mahdollistavat heidän täyden ammatillisen potentiaalinsa hyödyntämisen. Lahjakkaat työvalmentajamme edistävät inkluusiota ja hyvinvointia, ja he ovat olennaisessa roolissa, kun halutaan varmistaa, että konsulttimme kokevat saavansa tukea toimeksiannoissaan. Työvalmentajat tarjoavat asiakkaillemme ennen kaikkea tukea ja tietoa autismista työkontekstissa ja voivat välittää palautetta asiakkaan ja konsultin välillä.
Työvalmentajamme valmistelevat IT-konsulttimme projektiin, selittäen yrityksesi kulttuurin ja varmistaen, että heillä on kaikki tarvittava. He tukevat myös asiakkaan neuromoninaisuuskoulutusta, auttaen lisäämään ymmärrystä erojen kohtaamisessa ja ehdottavat tarvittavia mukautuksia, kuten:
Työvalmentajillamme tausta on tyypillisesti kliinisessä psykologiassa, suorituskykyvalmennuksessa, ahdistuneisuushäiriöiden hallinnassa, erityisopetuksessa ja ammatillisessa kuntoutuksessa.
Työvalmentajamme tarjoavat seuraavanlaista tukea:
Työympäristöissä on edelleen paljon tehtävää neuropoikkeavien kollegoidemme tasa-arvon edistämiseksi. Perinteinen työhaastatteluasetelma on edelleen erittäin haastava neuropoikkeavalle henkilöille, ja palkkaamisen jälkeen harvat tuntevat olonsa turvalliseksi kertoessaan neuropoikkeavuudestaan ja pyytäessään työnantajalta tukea ja mukautuksia. Tämän seurauksena, monet neuropoikkeavat yksilöt peittävät ominaispiirteitään pitkään ja tuskallisesti sopeutuakseen työympäristöön.
Seuraavat tulokset vuosittaisesta vaikuttavuusraportistamme osoittavat, että konsulttimme menestyvät työssä ja elämässä osittain mahtavien työvalmennustiimiemme ansiosta:
Salka liittyi Unicus auticonin tiimiin työskenneltyään pitkään HR:än, henkilöstökulttuurin ja rekrytoinnin parissa eri teknologiayrityksissä. Salka on suorittanut kansainvälisen liiketoiminnan maisterin tutkinnon Amsterdamin yliopistossa, jossa hän teki uraauurtavan pro gradu -tutkielman neuromoninaisuuden tunnistamisesta monikansallisten yritysten monimuotoisuussäädöksissä. Tämän tutkimuksen aikana hän ensimmäistä kertaa tutustui Unicus auticoniin. Ensimmäisenä työhönvalmentajana Suomessa toimiminen on ollut palkitseva kokemus, ja hän on nauttinut liiketoiminnan kasvun seuraamisesta.
“Työskentelen ja yhdistän kahta eri roolia, joten jokainen päivä on erilainen ja jännittävä; neuroinkluusiopalveluiden johtajana saan luoda, lanseerata, suunnitella ja operoida palveluitamme. Konsulttipäällikkönä saan toteuttaa ja käyttää näitä palveluita työntekijöidemme, konsulttiemme ja asiakkaidemme parissa työhönvalmennuksessa, HR:ssä, rekrytoinnissa ja henkilöstökulttuurin kehittämisessä, antaen vahvan perustan ja vankan olemuksen kaikelle, mitä teemme neuroinkluusion saralla.”
Millainen on tyypillinen, neurokirjon konsultteja tukemista sisältävä työpäiväni?
Jokainen päivä on erilainen, mutta tietyt elementit ovat muovautuneet osaksi päivittäistä rutiinia: tyypillinen päivä neurokirjon konsulttien tukemisessa on dynaaminen ja yksilöllinen. Aloitan päiväni henkilökohtaisilla tapaamisilla konsulttien kanssa, jotta ymmärtäisin heidän nykyiset projektinsa, haasteensa ja tarpeensa. Keskustelemme tehtävistä, työmäärästä ja mahdollisista mukautuksista, jotka parantavat tuottavuutta ja hyvinvointia: mukautuksia voivat olla esimerkiksi deadlinien säätäminent, työympäristön-, ja tilan muokkaaminen tai erityisten työkalujen tarjoaminen.
Mitkä ovat yleisiä neurokirjoon ja sen ominaisuuksiin liittyvän maskauksen käyttäytymismalleja, joista työnantajien tulisi olla tietoisia?
Maskaus tarkoittaa sitä, että neuropoikkeava henkilö tietoisesti tai tiedostamattaan peittää neurokirjon piirteitään sopeutuakseen tai välttääkseen negatiivisia reaktioita sosiaalisissa tilanteissa. Jatkuva maskaaminen aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, joka on pitkällä aikavälillä erittäin vahingollista. Turvallisen tilan luominen on olennaista: kannustamme kaikkia työntekijöitämme tulemaan työpaikalle omana itsenään, painottaen maskauksen vähentämisen tarvetta. Työnantajien tulisi olla tietoisia siitä, että maskaus voi ilmetä usein eri tavoin, muun muuassa: vastaamalla samalla, harjoitellulla tavalla keskusteluissa, jäljittelemällä ja matkimalla muiden kehonkieltä ja puhetyyliä, sekä välttämällä tai pakottamalla katsekontaktin. Luomalla turvallisen ympäristön, tunnistamalla maskauksen merkit, tarjoamalla tukea ja joustavia työjärjestelyjä, työnantajat voivat huomattavasti parantaa neurokirjon työntekijän hyvinvointia.
Miten neuvoisit neuropoikkeavaa työntekijää, joka kokee päivittäiset kanssakäymiset ja vaatimukset stressaavina, jopa ahdistavina?
Ensimmäiseksi on tärkeää tunnistaa stressiä ja ahdistusta aiheuttavat tekijät ja triggerit, jonka jälkeen kannattaa jollain itselleen mielekkäällä ja sopivalla tavalla seurata tilanteita ja tapahtumia, jotka niitä aiheuttavat (esim. kirjaamalla post-it lapulle, puhelimen muistio). Tämä auttaa valmistautumaan samanlaisiin tilanteisiin tulevaisuudessa, ja mahdollisten mukautuksien ja joustojen pyytäminen on helpompaa ja konkreettisempaa. Myös päivittäisten rutiinien luominen voi tarjota rakennetta ja ennustettavuutta, mikä voi myös merkittävästi vähentää ahdistusta.
Mikä on työnantajien yleisin väärinkäsitys neuropoikkeavien työntekijöiden tukemisessa?
Työnantajien yleisin olettamus on se, sama lähestymistapa ja toimintamalli sopii kaikille neuropoikkeaville työntekijöille, vaikka todellisuudessa neuropoikkeavilla henkilöillä on monenlaisia ja erilaisia tarpeita. Muita yleisiä virhetulkintoja ovat myös työnantajan keskittyminen haasteisiin vahvuuksien sijaan, puutteet esimiesten ja kollegoiden asianmukaisessa koulutuksessa, sekä yksilöllisten mukautusten radikaali rajoittaminen.
Mitä työnantajien tulisi tietää neuromoninaisuutta huomioivien työhaastatteluiden vetämisestä ja onnistumisesta?
Inklusiivisen rekrytointiprosessin luomiseksi, tulisi työnantajien huomioida ja sisällyttää seuraavanlaisia toimintamalleja haastatteluosioon: haastattelukysymysten antaminen etukäteen antaa ehdokkaille mahdollisuuden valmistautua ja vähentää ahdistusta; joustavat haastattelumuodot (etähaastattelu, kirjallinen, video) voivat olla tehokkaampia kuin perinteiset suulliset haastattelut; aistiärsykkeiden minimointi varmistamalla ja tarjoamalla mukava ja hiljainen ympäristö edesauttaa rauhallisuutta. Lisäksi, selkokielinen ja suora viestintä auttaa välttämään väärinkäsityksiä.